Dette er første bok i Idar Kristiansens tetralogi Kornet og fiskene. Boken handler om unggutten Heikki som vokser opp i fattige kår i Finland på 1850-tallet. Heikki ivrer etter å bli voksen og ta på seg arbeidsoppgavene til foreldrene. Allerede i begynnelsen av tenårene får han bli med faren Taavi for å brenne tjære i milen og frakte tjæretønner til Oulu på elva. Det tunge arbeidet holder også unna den påtrengende seksualiteten og de vanskelige følelsene for Marja.

Vintrene er harde for den fattige familien, og de vet aldri om de kommer til å ha nok mat vinteren gjennom. Når familievennen Matti forteller om havets åker i Ruija vekkes en drøm i Heikki – han vil til Ruija. Sult, nød og eventyrlyst gjør at Heikki etter hvert bestemmer seg for å dra nordover.

I litteraturen er reiser ofte sammenfallende med personlig utvikling; det er også tilfellet for Heikki. Han får plutselig mer ansvar enn han ba om, og det krever at han tar voksne avgjørelser. Reisen nordover blir og mer spennende enn han i utgangspunktet hadde sett for seg – både mennesker og natur viser seg vennlige og farlige.

Kristiansens språkføring er leken og variert, ispedd kvikke, lokale ordspråk. Personenes stemmer har fått nordnorsk dialekt. Det kan virke pussig, siden de egentlig snakker finsk, men det er vel ment å vise at de kommer fra distriktet. Avstanden mellom sentrum og periferi kommer også tydelig frem gjennom unge Heikkis ekstase i det de reiser mot Oulu med tjæretønnene. Han aner ikke hva han kan forvente.

I denne romanen som i så mange av Kristiansens andre utgivelser, er ensomhet, lengsel og identitet sentrale tema. Romanen kan være interessant og underholdende lesning for både yngre og eldre voksne.

Utgitt av Grøndahl & Søn forlag, 1978.

Om forfatteren

Idar Kristiansen (1932-1985) vokste opp i Honningsvåg i Finnmark og Kåfjord i Troms.

Han debuterte som lyriker med Sanger fra en tundra i 1957, og i 1961 ble en ny diktsamling gitt ut, Alt du trodde glemt. I 1970 kom Korstog mot Kautokeino, om Kautokeino-opprøret på 1850-tallet. Denne konflikten trekkes også frem i første bind av romanserien Kornet og fiskene.  

Svanevinger i nord fra 1978. Dette er første roman i tetralogien om Heikki fra Finland som reiser til Nord-Norge. I neste bind i serien, Den salte åkeren, er hovedpersonen Heikki kommet til Vadsø, der han tjener penger som fisker. I tredje bind, Stiene fører til havet (1980), har Heikki vært tilbake i Finland i flere år, før han igjen begir seg nordover. Guds nåde nordpå (1981) avslutter romanserien. I 1982 kom dikt- og novellesamlingen Brenninger forut, og året etter krimromanen Regnskap i rødt. Romanen Nådekvalpenes dal ble utgitt posthumt i 1985.

Idar Kristiansen fikk Aschehougs litteraturpris og ble nominert til Nordisk Råds litteraturpris etter å ha utgitt tredje bind i serien Kornet og fiskene.

Filmen Havlandet (1985) regissert av Lasse Glomm er basert på de to første bindene av Kornet og fiskene.

Tämä oon ensimäinen kirja Idar Kristiansenin tetralogiissa Kornet og fiskene. Kirjassa hän muistelee nuoren poijan, Heikin, ympäri. Heikki kassuu ylös köyhissä oloissa Suomessa 1850-luvula. Heikki halluu kovasti tulla raavhaaksi ja ottaat vanhemiitten työtehtäävät ittele. Jo nuoruuđen alkuvuosina hän saapi Taavi-isän kans polttaat tervahauttaa ja kuljettaat tervatynnyriitä jokkee myöten Oulhuun. Raskas työ pittää poissa alkaavan seksualiteetin ja vaikkeet tunttheet suhtheessa Marjhaan.

Talvet oon kovat köyhäle perheele, ja het ei koskhaan tienheet jos het saađhaan nokko ruokkaa läpitte talven. Ko perheen ystävä Matti muistelee meren pelloista, herättää se Heikissä unelman – hän halluu Ruijhaan. Nälkä, puutet ja seikkailunhalu tekkee sen ette Heikki päättää lähteet pohjaisheen käsin.

Litteratuurissa matkat meinathaan usseesti persoonaalista kehitystä; tämä koskee kans Heikkii. Äkisti hän saapi enämen eđesvastausta ko oli tahtonu, ja se vaattii ette hän tekke raavhaan ihmisen ratkaisuita. Matka pohjaisheen käsin oon jännittäävämpi ko minkä hän aluksi oli kuvitellu – ihmiset ja luonto olthiin sekä ystävälliset ja vaaraliset.

Kristiansenin kieli oon leikkivää ja monenlaista, ja siinä oon noppeeta, lokaalii sanakieltä. Persooniitten äänet oon saanheet pohjaisnorjalaisen dialektin. Se saattaa olla vähän outtoo ko oikkeestansa het puhuthaan suomee, mutta piian sillä laila haluthaan nostaat esile ette het oon syrjäseuđulta pois. Sentrumin ja periferiin ero tullee selkkeesti esile nuoren Heikin ekstaasissa ko hän viepi tervatynnyriitä Oulhuun. Hän ei aavista mikä häntä sielä ođottaa.

Niin ko monissa muissaki Kristiansenin kirjoissa, oon yksinäisyys, kaippuu ja identiteetti tämänki romaanin sentraalit teemat. Romaani saattaa olla interesantti ja hauska kirja sekä nuoremppii ja vanhemppii raavhaita varten.

Kirjan oon antanu ulos Grøndahl & Søn forlag vuona 1978.

Kirjailiijan ympäri

Idar Kristiansen (1932-1985) kasus Honningsvågissa Finmarkussa ja Kaivuonossa Tromssassa. Hänen ensimäinen kirja oli poeemikirja Sanger fra en tundra vuona 1957, ja vuona 1961 annethiin ulos uuđen poeemikirjan Alt du trodde glemt. Vuona 1970 tuli Korstog mot Kautokeino, jossa muistelhaan Kautokeinon kapinan ympäri 1850-luvula. Tämä konflikti tullee esile kans romaaniraiđon ensimäisessä osassa Kornet og fiskene.

Svanevinger i nord vuođelta 1978. Tämä oon ensimäinen romaani tetralogiissa jossa muistelhaan suomalaisesta Heikistä joka matkustaa Pohjais-Norjhaan. Kirjan toisessa osassa, Den salte åkeren, oon pääpersoona Heikki tullu Vesisaarheen missä hän tienaa rahhaa kalanpyyttääjännä. Kolmanessa osassa, Stiene fører til havet (1980), oon Heikki ollu takaisin Suomessa usseeman vuođen aijan ennen ko hän taas lähtee pohjaisheen. Guds nåde nordpå (1981) oon romaaniraiđon viimi kirja. Vuona 1982 tuli poeemi- ja novellikokhoonpano Brenninger forut, ja vuosi sen jälkhiin rikosromaani Regnskap i rødt. Romaanin Nådekvalpenes dal annethiin ulos posthumt vuona 1985.

Idar Kristiansen sai Aschehougsin litteratuuripalkinon ja hänen nomineerathiin Nordisk Råds litteraturpris -palkinon yhtheyđessä sen jälkhiin ko hän oli antanu ulos kolmanen osan kirjaraiđossa Kornet og fiskene.

Lasse Glomm oon tehny Filmin Havlandet (1985), ja sen perustanna oon kirjaraiđon Kornet og fiskene kaksi ensimäistä ossaa.

Click to listen highlighted text!