Johanne Andrea Engstad Nilsen skrev i 2015 mastergradsoppgave om ungdommers holdninger til kvensk språk og kultur i Skibotn. Oppgaven har fått tittelen En kvalitativ studie av ungdommers meninger om kvensk språk og kultur i Skibotn. Er ungdom i Skibotn arvtakere av kvensk språk og kultur? Oppgaven kan leses her.

Engstad Nilsen har fokus på identitet, etnisitet og språklig bevissthet hos informantene sine. Hun er selv vokst opp i Skibotn og kjenner området og kulturen godt, og oppgaven bygger på arbeid hun har gjort i Skibotn tidligere.

Oppgaven består av en analyse av innsamlet materiale og en fagdidaktisk del – Engstad Nilsen gikk nemlig på lektorprogrammet i nordisk språk og litteratur ved Universitetet i Tromsø. En målsetting for henne er å vise hvordan en undersøkelse av ungdommers holdninger til kvensk er relevant i skolesammenheng og da spesielt i norskfaget. Hun knytter kompetansemål fra læreplanen i norsk til sin egen problemstilling. Kompetansemålene inkluderer blant annet kunnskap om minoriteter og flerspråklighet, og i den generelle delen av læreplanen fremheves også samarbeid med lokalsamfunn, kulturell kompetanse og styrking av egen identitet. Engstad Nilsen prøvde ut to undervisningsopplegg på elever i Skibotn.

I oppsummeringen konkluderer Engstad Nilsen med at informantene hovedsakelig ser på seg selv som norske, og ikke har klare formeninger om egen kvensk identitet eller etnisitet. De har kunnskaper om Skibotns flerkulturelle historie, men plasserer ikke seg selv direkte inn i denne fortellingen. De fleste informantene identifiserer seg ut fra dagens kultur i Skibotn og ønsker ikke å lære seg kvensk eller arbeide med kvensk kultur. Revitaliseringstiltakene ser ut til å ha hatt begrenset effekt, konkluderer hun. Informantene anser ikke tiltak som festival og musikkprosjekt som relevante for dem selv, men etterlyser samtidig mer relevante tiltak.

Undervisningsoppleggene ga noen av de samme resultatene, men Engstad Nilsen er likevel optimistisk på vegne av kvensk kultur. Holdningene til de utvalgte ungdommene vil selvsagt kunne endre seg over tid.

Johanne Andrea Engstad Nilsen kirjoitti vuona 2015 mastergraaditehtäävän jossa hän selvitti nuoriin ajatuksii kväänin kielen ja kulttuurin ympäri Yykeänperässä. Tehtäävän nimi oon En kvalitativ studie av ungdommers meninger om kvensk språk og kultur i Skibotn. Er ungdom i Skibotn arvtakere av kvensk språk og kultur? Mastergraaditehtäävän saatat lukkeet tästä.

Engstad Nilsen kirjoittaa informanttiin identiteetin, etnisiteetin ja kielelisen ymmärtämisen ympäri. Hän oon kasunu Yykeänperässä ja tunttee sen alan ja kulttuurin hyvin. Tehtäävän pohjana oon se tutkimustyö mitä hän oon tehny Yykeänperässä jo aijemin.

Tehtäävässä Engstad Nilsen analyseeraa materiaalin minkä hän oon kovonu, ja lisäksi siinä oon faakididaktinen osa – hän nimittäin opiskeli Tromssan universiteetin pohjaisten kieliin ja litteratuurin lektoriprogramissa. Yhtenä meininkinnä hänelä oon näyttäät kunka se ette tutkithaan nuoriin ajatuksii kväänin kielen ympäri, oon relevantti koulun yhtheyđessä ja eriliikaisesti norjanfaakissa. Hän sittoo norjan kielen oppiplaanan kompetansimoolit omhiin tutkimuskysymykshiin. Kompetansimoolhiin kuuluu muun myötä tieto minoriteettiin ja monikielisyyđen ympäri. Oppiplaanan ylheisessä osassa nostethaan esile kans yhtheistyön lokaalin samfynnin kans, kulttuurisen tieđon ja identiteetin vahvistamisen. Engstad Nilsen freistas kahta eri opetusplaanaa oppiijoitten kans Yykeänperässä.

Yhtheenveđossa Engstad Nilsen muistelee ette informantit nähđhään ittensä pääassiissa norjalaisina, eikä heilä ole selkkeetä meininkkii oman kvääni-identiteetin tahi etnisiteetin ympäri. Heilä oon tiettoo Yykeänperän monikulttuurisen histoorian ympäri, mutta het ei tunne ette het itte kuuluthaan suorhaan tähän muisteluksheen. Usseimat informantit identifiseerathaan ittensä nykyaijan kulttuurhiin, ja het ei halluu oppiit kväänii tahi työtelä kväänin kulttuurin kans. Näyttää siltä ette elästyttämistoimila oon olly tyhä rajalinen vaikutus, tuumaa Engstad Nilsen. Informantit ei tunne ette festivaalit ja musikkiprosjektit oon heitä varten, mutta samala het kuiten toivothaan enämen relevanttiita toimii.

Opetuksen yhtheyđessä hän sai saman tuloksen, mutta Engstad Nilsen oon kuiten optimistinen kväänin kulttuurin puolesta. Näitten nuoriin ajatuksethan saatethaan tieten muuttuut aijan myötä.

Click to listen highlighted text!