Dette er den første og til nå eneste utgitte kvenske grammatikk, og den er skrevet på kvensk. Det er språkforskeren Eira Söderholm som har gjort dette enorme arbeidet. I 2017 ble hun sammen med forfatteren Agnes Eriksen tildelt Kvensk språkpris av Språkrådet for sitt arbeid med å fremme kvensk språk og kultur.

Kainun kielen grammatikki inneholder ikke bare grammatikk, men også en innledning der Söderholm plasserer språket og grammatikken i en historisk og vitenskapelig kontekst. Det trengs i den aller første grammatikken for kvensk språk. Hun skriver om den språkpolitiske situasjonen grammatikken ble til i – opprettelsen av et Kvensk språkting og Kvensk språkråd – to milepæler på vei mot et standardisert kvensk språk, slik denne grammatikken også i aller høyeste grad er.

Söderholm forklarer problemstillinger rundt språkets navn, og gir deretter en oversikt over forskning på strukturen i det kvenske språket. Der er det begrenset materiale å arbeide ut fra. De mest omfattende arbeidene er Johan Beronkas nedtegnelser fra 1922 og 1925, og Anna-Riitta Lindgrens doktorgradsavhandling Miten muodot muuttuvat. Ruijan murteiden verbintaivutus Raisin, Pyssyjoen ja Annijoen kveeniyhteisöissä fra 1993. Det finnes imidlertid mye arkivmateriale, blant annet 419 timer med lydopptak av kvenske dialekter.

Söderholm skriver at arbeidet med Kainun kielen grammatikki startet i 2006 da hun begynte å undervise i kvensk ved Universitetet i Tromsø. Hun laget eget undervisningsmateriell og tok utgangspunkt i dialektene fra Porsanger og da særlig Børselv, fordi det fantes mest tekstlig materiale å hente grammatiske trekk fra på denne dialekten. Den første kvenske romanen, Alf Nilsen-Børsskogs Kuosuvaaran takana, ble også et viktig datagrunnlag.

Söderholm skriver informativt om hvilke utfordringer det fører med seg å standardisere et språk. Skal man ta utgangspunkt i alle dialektene, eller bare én? Det finnes nemlig mange ulike kvenske dialekter, og Söderholm har plukket ut noen trekk som hun sammenlikner i de ulike dialektene. Det gir et godt bilde av hvor stor språklig variasjon det finnes i kvensk, og ikke minst hvordan språket skiller seg fra skriftlig finsk.

Kainun kielen grammatikki vil i første omgang være mest interessant for de som kan finsk eller kvensk, men når den etter hvert blir oversatt til norsk, vil langt flere kunne ta den i bruk.

Eira Söderholm er tidligere førsteamanuensis i finsk språk ved UiT Norges arktiske universitet, og er nå pensjonert. Hun har i løpet av en lang karriere skrevet en rekke artikler om bl.a. kvensk språkplanlegging.

Boken ble utgitt av Suomalaisen Kirjallisuuden Seura i 2014.

Tämä oon ensimäinen ja tähän asti ainua kväänin kielen grammatikki jonka oon annettu ulos, ja sen oon kirjoitettu kväänin kielelä. Kielentutkiija Eira Söderholm oon tehny tämän suuren työn. Vuona 2017 antoi Kieliraati hänele ja kirjailiija Agnes Eriksenile Kväänin kielipalkinon sen eđestä ko het oon eđistänheet kväänin kieltä ja kulttuurii.

Kainun kielen grammatikki ei ole tyhä grammatikki. Söderholm muistelee kans kväänin kielen ja grammatikin ympäri histoorialisessa ja tieđolisessa kontekstissa. Sen tarvithaanki kaikkiin ensimäisessä kväänin kielen grammatikissa. Hän muistelee siitä kielipoliittisesta tilasta jonka aikana grammatikki syntyi, nimittäin Kväänin kielitingan ja Kväänin kieliraatin perustamisesta. Nämät oon kaksi tärkkeetä tappausta kväänin kielen standardiseeraamisessa, niin ko kans oon tämä grammatikki.

Söderholm muistelee kans probleemiista kielen nimen ympärillä. Sitte hän muistelee ette kummoista oon tutkiit kväänin kielen struktuurii ko ei ole niin paljon materiaalii minkä pohjalta saattaa työtelä. Parhaimat materiaalit oon Johan Beronkan kirjoitukset vuosilta 1922 ja 1925, ja Anna-Riitta Lindgrenin tohtorigraadityö Miten muodot muuttuvat. Ruijan murteiden verbintaivutus Raisin, Pyssyjoen ja Annijoen kveeniyhteisöissä vuođelta 1993. Paljon arkiivimateriaalii kuiten löyttyy, muun myötä 419 tiimaa ääninauhoi joissa oon kväänin dialektiita.

Söderholm kirjoittaa ette hän alkoi työtelemhään Kainun kielen grammatikin kans vuona 2006 ko hän alkoi opettamhaan kväänin kieltä Tromssan universiteetissa. Hän teki oman opetusmateriaalin jonka pohjana oli Porsangin ja eriliikaisesti Pyssyjoven dialekti, ko tällä dialektila löytyi eniten tekstiitä joista saattoi nouttaat grammatiskista materiaalii. Ensimäinen kvääninkielinen romaani, Alf Nilsen-Børsskogin Kuosuvaaran takana, oli kans tärkkee daattapohja.

Söderholm kirjoittaa informatiivisesti ette kummoissii haastheita se tuopi myötä ko standardiseerathaan kielen. Häyttyykö ottaat pohjaksi kaikki dialektit eli tyhä yhđen? Se oon nimittäin monta eri kväänin dialektii, ja Söderholm oon valinu muutaman dialektisen assiin joita hän verttaa eri dialektiissa. Se anttaa hyvän kuvan siitä kuinka suuri kielelinen variasjuuni kväänin kielessä oon, ja kuinka kieli erottuu suomen kirjakielestä.

Kainun kielen grammatikki oon ensistä eniten interesantti niile jokka saatethaan suomee tahi kväänii, mutta sitte ko grammatikin käänethään norjaksi, saatethaan usseemat ottaat sen pithoon. Eira Söderholm oon aijemin ollu suomen kielen ensimäinen amanuensis Tromssan universiteetissa eli Norjan arktisessa universiteetissa, ja oon nyt pensionisti. Hän oon pitkän karriäärin aikana kirjoittannu usseita artikkeliita muun myötä kväänin kielen suunittelun ympäri.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura antoi ulos kirjan vuona 2014.

Click to listen highlighted text!