Arbeidet med reising av innvandrermonumentet i Vadsø begynte allerede høsten 1970. En komité bestående av Erling Arvola, Peder Grenness og Bjarne Olsen startet prosjektet med å få finansiering i orden. Den finske billedhuggeren Ensio Seppänen fra Kemi fikk oppdraget med å lage utkast til monumentet.

I mai 1974 besluttet styret i Norsk-finsk forening å fungere som monumentkomité inntil videre. I september samme år vedtok formannskapet å nedsette en komité bestående av representanter fra Vadsø kommune, Finnmark fylkeskommune og Norsk-finsk forening, med Fylkesmannen som formann. Følgende personer ble oppnevnt: fylkesmann Anders Aune, Sverre Nilssen og Arnold Dørum fra Vadsø kommune, Arnt Isaksen og Reidar Helgesen fra Finnmark fylkeskommune, Hans Pedersen og Einar Niemi fra Norsk-finsk forening. Da sistnevnte flyttet til Tromsø, gikk Eimi Vorren inn som vararepresentant. Bjarne Olsen overtok som formann i Norsk-finsk forening og deltok på monumentkomitéens møter.

18. juni 1977 ble monumentet endelig avduket øverst i Tollbugata. Statsoverhodene president Kekkonen, kong Olav og kong Carl Gustaf var til stede ved høytideligheten sammen med 200 offisielle og flere tusen uoffisielle gjester fra de tre nordiske land. Samme dag ble også Kongesteinen ved kirken avduket i forbindelse med en nordisk gudstjeneste, som et minne om de tre kongers besøk.

På sitt siste møte i 1977 vedtok monumentkomiteen å oppløse seg selv og overlate sine arkiver til Finmarksbiblioteket. Arkivet er ordnet og katalogisert i Finnmark fylkesbibliotek mars 2011. Arkivet utgjør 0,5 hyllemeter. Det finnes også en bildeserie om oppreising og avduking av monumentet i Finnmark fylkesbiblioteks fotoarkiv.

Maahansiirttyyjämonumenttii alethiin pystyttämhään Vesisaaressa jo syksylä 1970. Komitee jossa Erling Arvola, Peder Grenness ja Bjarne Olsen olthiin myötä, aloitti prosjektin ette saađhaan finansieeringin oorninkhiin. Suomalainen kuvanveistääjä Ensio Seppänen Kemistä sai tehtääväksi alkkaat suunittelemhaan monumenttii.

Maikuussa 1974 päätti Norjalais-Suomalaisen Yhđistyksen styyri ette se toimii monumenttikomiteena toistaiseksi. Septemperikuussa samana vuona päätti komuunin työjoukko perustaat komiteen jossa oon myötä representantit Vesisaaren komuunista, Finmarkun fylkinkomuunista ja Norjalais-Suomalaisesta Yhđistyksestä, ja jossa maaherra oon oon komiteen johtaaja. Nämät ihmiset nimethiin: maaherra Anders Aune, Sverre Nilssen ja Arnold Dørum Vesisaaren komuunista, Arnt Isaksen ja Reidar Helgesen Finmarkun fylkinkomuunista, Hans Pedersen ja Einar Niemi Norjalais-Suomalaisesta Yhđistyksestä. Ko viimiseksi mainittu siirtyi Tromsshaan, tuli Eimi Vorrenista vararepresentantti. Bjarne Olsenista tuli Norjalais-Suomalaisen Yhđistyksen uusi johtaaja, ja hän oli myötä monumenttikomiteen möötiissä.

18. juunikuuta 1977 monumentin viimen paljastethiin ylhäälä Tollbugatala. Staatinjohtaajat presidentti Kekkonen, kuningas Olav ja kuningas Carl Gustaf olthiin myötä tässä korkkeearvoisessa tapattumassa, niin ko kans 200 viralista ja monta tuhatta epäviralista vierasta kolmesta pohjaisesta maasta. Samana päivänä paljastethiin kirkon likelä Kuninkhaankiven joka oon muisto kolmen maanjohtaajan käynistä, ja samala piđethiin kirkossa pohjaismaiset kirkonmenot.

Vuona 1977 päätti monumenttikomitee heittäät työn ja siirttäät omat arkiivit Finmarkunbiblioteekkhiin. Arkiivin oornathiin ja katalogiseerathiin Finmarkun fylkinbiblioteekissa marsikuussa 2011. Arkiivi oon 0,5 hyllymeetterii. Finmarkun fylkinbiblioteekin fotoarkiivissa oon kans kuvaraito monumentin pystyttämisen ja paljastamisen ympäri.

Fotografiet er en smakebit fra Arvid Sveens bildearkiv.

Click to listen highlighted text!