Den første kvenske romanen – Kuosuvaaran takana

Livet på den tida hadde vært så enkelt. Da krigen kom, ble verden tristere. Folk ble redde og bekymrede. Trusselen om å miste livet ble en følgesvenn. All mat måtte rasjoneres (Kuosuvaaran takana 45).

Denne oversatte smakebiten er hentet fra første bind i romanserien Elämän jatko av Alf Nilsen-Børsskog. Kuosuvaaran takana, den aller første romanen skrevet på kvensk, kom ut på Iđut forlag i 2004. På det tidspunktet fantes det ikke et kvensk skriftspråk og forfatteren måtte selv skape det med utgangspunkt i morsmålet sitt kvensk. Det massive verket ble viet mye oppmerksomhet i media og fikk positive kritikker.

Kuosuvaaran takana er ikke bare et pionerverk innen kvensk litteratur, men også en treffende skildring av Børselvs nærhistorie. Den forteller om den dramatiske høsten 1944 i Porsanger. De tyske okkupantene begynte tilbaketrekningen da krigen ansås tapt, og folk ble beordret evakuert. Romanen følger en gruppe kvener som i frykt for å bli tvangsevakuert flykter til Kuosuruto bak Kuosuvaara – der blir de tvungne til å overvintre i en torvgamme.

 Det var et mektig bilde som åpenbarte seg for de noen og tjue mennene og kvinnene en solfylt ettermiddag i midten av oktober året  1944. De sto på Kuosuvaaras høyeste topp. Mange av dem hadde aldri satt sin fot der før (Kuosuvaaran takana 9).

Nilsen-Børsskog forteller med overbevisning om gruppen flyktninger. Sulten, kulden, samholdet og fortellingene om egen kultur og hjemsted er til dels selvopplevde for forfatteren. Innenfra-perspektivet gjør Nilsen-Børsskogs kvenskildring nokså unik og det forsterkes av at ord og uttrykk også er skrevet på kvensk. Møtet med krigen og måten gruppen overlevde på i en tid fylt av uvisshet og frykt er hovedtema i første bind av romanserien.

Sitatene er oversatt til norsk av Merethe Eidstø.

«Elämä oli siihen aikhaan ollu niin helppoo. Ko sota oli tullu, oli koko maailma muuttunu surulisemaksi. Ihmisille oli tullu pölkö ja vaiva. Jokapäiväinen hengen menettämisen uhkaki oli ollu heiđän matkakumppanina. Ja kaikki ruoka kortila.» (Kuosuvaaran takana 45)

Tämän pikku tekstin oon nouđettu Elämän jatko-kirjaraiđon ensimäisestä osasta jonka Alf Nilsen-Børsskog oon kirjoittannu. Kirja Kuosuvaaran takana oon ensimäinen romaani jonka oon kirjoitettu kväänin kielelä, ja Iđut-forlaaki antoi sen ulos vuona 2004. Silloin ei ollu vielä kväänin kirjakieltä, ja niinpä kirjailiija loi itte kirjakielen oman äitinkielen pohjalta. Tämä massiivinen kirja sai paljon huomioo meediassa, ja se sai kans paljon positiivista kritikkii.

Kuosuvaaran takana ei ole tyhä kväänikirjalisuuđen pioneerityö, mutta siinä kans kuvathaan hyvin Pyssyjoven likihistooriaa. Kirjassa muistelhaan dramaattisesta yöstä vuona 1944 Porsangissa. Tyskäläiset okkupantit lähđethiin väistymhään takaisin ko heiđän olthiin voitettu sođassa, ja väjen määräthiin evakkhoon. Romaanissa muistelhaan yhđestä joukosta kvääniitä jokka pöläthään ette heiđät pakkoevakueerathaan, ja sen tähđen het pajethaan Kuosuvaaran taka Kuosuruthoon. Sielä het asuthaan talven yli turvetkammissa.

“Mahtava oliki se kuva, jonka nähthiin net hyvin parisenkymmentä miestä ja vaimoo, jokka muutamana, aurinkoisena iltapäivänä oktooberikuun puolivälissä vuonna 1944 olthiin saapunheet Kuosuvaaran korkkeimalle lajele, jolle heistä moni ei koskhaan ennen ollu sattunu laskehan jalkkaa.” (Kuosuvaaran takana 9)

Nilsen-Børsskog muistelee uskottavasti siitä ko joukko pakenee. Nälkä, vilu, yhtenäisyys ja muistelukset omasta kulttuurista ja kotipaikasta oon osin kans kirjailiijan ommii kokemuksii. Nilsen-Børsskog näkkee assiit sisältä käsin eli kvääniin omasta perspektiivistä, ja se tekkee hänen kväänikuvvauksesta uniikin. Tätä vahvistaa lisäksi se ette kvääniin sanat ja puhheen oon kans kirjoitettu kvääniksi. Romaaniraiđon ensimäisessä osassa pääteemana oon sota, ja kunka sen kohđathiin ja kunka siitä selvithiin vaikka epävarmuus ja pelko oli suuri.

 

Alf Nilsen-Børsskog (1928-2014) vokste opp i Børselv (Pyssyjoki) i Finnmark. Han arbeidet som snekker, fisker, skomaker og lærer. Miljøet hans i Børselv var kvensktalende, og det er dette miljøet han skildrer i sin litterære produksjon. Han debuterte som forfatter i pensjonsalder og ble raskt kjent som forfatteren bak den første romanen på kvensk. Senere fikk han også gitt ut den første diktsamlingen skrevet på kvensk.

Nilsen-Børsskog har skrevet den selvbiografiske romanserien Elämän jatko i fem deler, hvorav fire er utgitt. De er utgitt på forlaget Iđut. I de frittstående romanene skildrer Nilsen-Børsskog tiden under og etter andre verdenskrig. De fire diktsamlingene er utgitt av Kvensk institutt i Børselv.

Synliggjøring av kvensk språk, kultur og historie var bakgrunnen for at Alf Nilsen-Børsskog ble hedret med Kvensk litteraturpris i 2013.

Romanserien er per i dag ikke oversatt til andre språk. Vappu Inkeri Pyykkö har laget en ordliste oversatt til finsk og norsk som kan brukes i lesingen. Listen kan lastes ned fra Kvensk institutts nettsider: http://www.kvenskinstitutt.no/sprak/sana-aitta-ordliste-til-borsskogs-romaner/

 

Alf Nilsen-Børsskog (1928-2014) kasus Pyssyjovessa Finmarkussa. Hän työteli snikkarinna, kalastaajana, suutarinna ja opettaajana. Hänen oma miljöö oli kvääninkielinen, ja se oon justhiin tämä miljöö mitä hän kuvvaa omissa tekstissä. Hän kirjoitti ensimäisen kirjan pensionisti-ijässä ja tuli noppeesti tunnetuksi kirjailiijana joka kirjoitti ensimäisen kvääninkielisen romaanin. Hiljemin hän kans antoi ulos ensimäisen kvääninkielisen poeemikirjan.

Romaaniraiđossa Elämän jatko, jonka Nilsen-Børsskog oon kirjoittannu, oon viisi kirjaa joista nelje kirjaa oon annettu ulos. Iđut-forlaaki oon antanu ulos kirjat. Nilsen-Børsskog kuvvaa näissä romaaniissa toista mailmansottaa ja aikkaa sen jälkheen. Kainun institutti Pyssyjovessa oon antanu ulos hänen nelje poeemikirjaa.

Alf Nilsen-Børsskog oon tehny näkkyyväksi kväänin kieltä, kulttuurii ja histooriaa, ja tämän työn eđestä hän sai Kväänin litteratuuripalkinon vuona 2013.

Romaaniraittoo ei ole käänetty muile kielile. Vappu Inkeri Pyykkö oon tehny sanalistan jonka oon käänetty suomeksi ja norjaksi, ja tätä listaa saattaa pittäät apuna lukemisessa. Listan saattaa lastata Kainun institutin nettilaiđalta: http://www.kvenskinstitutt.no/sprak/sana-aitta-ordliste-til-borsskogs-romaner/

 

Foto: Kjell Ivar Olsen

Romaanit

Elämän jatko 1 – Kuosuvaaran takana (2004)
Elämän jatko 2 – Aittiruto (2007)
Elämän jatko 3 – Rauha (2011)
Elämän jatko 4 – Viimi vuođet (2015, annettu ulos posthumt)
Alf Nilsen-Børsskog oon kirjoittannu raiđon viiđenen osan Elämän jatko 5 – Varhaiset vuođet, mutta sitä ei ole publiseerattu.

Lyrikki

Muistoin maila (poeemikirja, 2008)
Poiminttoi (poeemikirja, 2010)
Älä unheeta minnuu (poeemikirja, 2010)
Korrui tien varrela (poeemikirja, 2010)
Merimies muistelee (poeemikirja, 2013)

Äänikirjat
Merimies muistelee (2015, annettu ulos posthumt)

Romaner

Elämän jatko 1 – Kuosuvaaran takana (Livet går videre 1 – Bak Kuosovaara) (2004)
Elämän jatko 2 – Aittiruto (Livet går videre – Aittiruto) (2007)
Elämän jatko 3 – Rauha (Livet går videre – Freden) (2011)
Elämän jatko 4 – Viimi vuođet (Livet går videre – De siste årene) (2015, utgitt posthumt) Det finnes også et upublisert manuskript til Elämän jatko 5 – Varhaiset vuođet.

Lyrikk

Muistoin maila (I minnets rike) (diktsamling, 2008)
Poiminttoi (Utvalgte) (diktsamling, 2010)
Älä unheeta minnuu (Ikke glem meg) (diktsamling, 2010)
Korrui tien varrela (Smykker langs veikanten) (diktsamling, 2010)
Merimies muistelee (En sjømann minnes) (diktsamling, 2013)

Lydbøker

Merimies muistelee (En sjømann minnes) (2015, utgitt posthumt)

Click to listen highlighted text!