I Kvenfolkets 500 år ved Ishavskysten gjev Reidun Mellem eit lettlese oversyn over kvenhistoria frå vandringa mot Ishavskysten starta og fram til i dag. Ho fortel mellom anna om mottakinga innvandrarane fekk då dei kom til Noreg, og korleis biletet av kvenane endra seg då nasjonalromantiske strøymingar frå Europa skylde inn over landet. Det fekk til dømes konsekvensar for dei kvenskspråklege elevane på skulen, som ikkje fekk nytte sitt eige morsmål lenger. I dei læstadianske forsamlingane kunne ein framleis snakke kvensk, og det bidrog til å halde språket i live, skriv Mellem.

Ein kan og lese om typiske kvenske tradisjonar – korleis dei vaska klede, kva dei åt og korleis dei tok badstove før i tida. Mellem forklarer og kampen for språket og kulturen, og det etnopolitiske arbeidet som vart sett i gang for å behalde det.

Mot slutten av kapitla er det lagt til korte forteljingar og utdrag –  mellom anna frå Carl Schøyen si bok Tre stammers møte (1918) og eit utdrag av Hans Kristian Eriksen i Ei hiva tøtta (1994) som Reidun Mellem har redigert. Desse bryt opp og supplerer historieforteljinga på ein fin måte.

Boka vart gjeven ut av Ruija Forlag AS i 2016.

Kirjassa Kvenfolkets 500 år ved Ishavskysten kirjoittaa Reidun Mellem lyhykäisesti kvääniin histooriasta, alkkain siitä ko vajelus Jäämeren rannikolle alkoi ja kiini tähän päivhään saakka. Hän muistelee kunka kväänit otethiin vasthaan ko het tulthiin Norjhaan, ja kunka kuva kvääniin ympäri muuttui ko nasjunaaliromanttiset vaikutukset tulthiin maahan Euroopasta käsin. Se vaikutti esimerkiksi niin ette kvääninkieliset koululaiset ei saanheet enhään puhhuut ommaa äitinkieltä koulussa. Lestaadiolaisissa kokkouksissa oli kuiten vielä lupa puhhuut kväänii, ja se kans vaikutti siihen ette kieli säilyi, kirjoittaa Mellem.

Kirjassa muistelhaan tyypilisistä kvääniin tradisjuuniista – kunka het pesthiin vaattheita, mitä het syöthiin ja kunka het saunothiin vanhaasseen aikhaan. Mellem muistelee kans sen ympäri ko kamppailthiin kväänin kielen ja kulttuurin etheen ja aloitethiin etnopoliittisen työn ette säilytethään net.

Kapitteliitten lopussa oon pikku muistelukset ja tekstit –  muun myötä Carl Schøyenin kirjasta Tre stammers møte (1918) ja yksi teksti Hans Kristian Eriksenin kirjasta Ei hiva tøtta (1994) jonka Reidun Mellem oon redigeeranu. Nämät passathaan rohki hyvin yhtheen histooriamuisteluksiin kans.

Ruija Forlag AS oon antanu ulos kirjan vuona 2016.

Reidun Mellem (f. 1931) vaks opp i Storfjord (Isovuono) i Troms, og bur no i Tromsdalen. Ho har gjeve ut bøker sidan 1970-talet, og kjem stadig med nye utgjevingar. I 2013 debuterte ho og som lyrikar med diktsamlinga Med helsing frå heimbygdas bakkar. Tema ho har skrive om inkluderer kvenar, krig, flyktningar og læstadianismen.

Reidun Mellem (s. 1931) kasus Isovuonossa Tromssassa, ja hän assuu nyt Tromsdalenissa. Hän oon antanu ulos kirjoi sitte 1970-luvulta alkkain, ja hän tekkee jamma lissää tekstiitä joita anttaa ulos. Vuona 2013 hän kirjoitti ensimäisen lyrikkikirjan Med helsing frå heimbygdas bakkar. Kirjan teemat oon kväänit, sota, pakeneminen ja lestaadionismi.

Click to listen highlighted text!